Mitä pentu osaa? Mitä pentu ei osaa?
Sheila on karvan vajaa 15 viikkoa. Se on kasvanut tosi paljon ja sitten taas tuntuu ettei se ole kasvanut yhtään. Tollanen pienihän se on ollut koko ajan! Ainoa vain että nyt se on vähän honkkelimpi ja Bella menee nyt helposti sen mahan alta. Höh.
Olen tarkoituksella vähän jarrutellut kaikenlaisten temppujen opettelua koska se lähtisi ihan lapasesta. Oikeasti. Osasyy sille miksi hankin borderocollien on juurikin se että sen kanssa voi opetella vaikka mitä tyhmää. Ja pennun ei vielä tarvitse lähteä ollenkaan siihen rumbaan mitä minä olen sen pään menoksi suunnitellut. Vaikka toisaalta, osaahan se jo ihan hirveästi asioita.
Sheila osaa ainakin...
...tule -käskyn
...mennään -käskyn
...ei -käskyn
...meeppä toiselle puolelle -käskyn (esim. mennyt minun takaani väärälle puolelle ja hihna menee minun jalkojeni takaa)
...odota käskyn, eli "pysähdy tai tule tänne, älä mene pidemmälle"
...nostaa tassua niin että mahan alle mennyt hihna menee taas suorana
...istua käskystä
...mennä maahan käskystä
...nousta seisomaan pienellä käsiavustuksella
...mennä ympäri käsiavustuksella molempiin suuntiin
...mennä kyljelle käsiavustuksella molempiin suuntiin
...antaa tassua (paitsi ettei olla tätä kauheasti harjoiteltu koska minusta se on täysin turha temppu)
...istua ja katsoa silmiin ennen ruokakupille menemistä
...käskyn "oma kuppi" joka tarkoittaa "pois toisen kupilta" tai "syöppä loppuun"
...etsi -käskyn
...irti -käskyn
...etsiytyä kohteeseen jota osoitetaan (hienosti sanottuna ymmärtää että kaikenlainen osoittelu tarkoittaa että siellä suunnassa on jotain)
...pyytää pihalle n. 95 % kerroista
...odottaa paikalla käskystä
...odottaa maassa/seisoen/istuen
...mennä etäpalkalle (namialusta)
...nukkumaan -käskyn (vaihtelevalla menestyksellä riippuen iltavillin voimakkuudesta)
...häkkiin -käskyn
...nousta seisomaan ympärikäännetyn kupin päälle niin että etutassut ovat kupin päällä
Jotkut se osaa paremmin, jotkut vaativat vielä paljon harjoittelemista. Mitään se ei osaa täydellisesti. Jätin nyt kirjoittamatta ne "kantaa lattiaharjaa" -jutut. Vaikka Sheila pitää niitä hurjan tärkeinä ja mielenkiintoisina, minä en katso niitä jostain syystä asioiksi jotka sen kuuluisi osata. Näiden lisäksi on liuta asioita joita se osaa mutta joita en nyt jaksa muistaa.
Tästä pääsenkin itse asiaan. Mitä pennun kuuluisi osata? Aika helposti tekisi mieli vastata että ei mitään. Se on pentu. Ja niinhän se onkin. Oikeasti minä en katso yhtään ainoaa asiaa jonka tuon ikäisen pennun olisi ihan pakko osata tosi hyvin. Noooo ehkä luoksetulo mutta sekään nyt ei vielä ole mikään pakko. Entä sitten jos se ei kerran tule luokse? Siinähän tietää sitten että jotain pitää korjata. Sen kanssa opetellaan kaikenlaisia asioita aika monta vuotta, ei niitä viikoissa opetella. Mutta normaalin, sujuvan elämän ja tulevaisuuden kannalta olisi tietysti hyvä jo tässä vaiheessa tehdä perusteet niille muutamille jutuille.
Olen huomannut että Sheilan päättelykyky on jotain aivan omaa luokkaansa verrattuna muihin koiriin joiden kanssa olen ollut tekemisissä. Se tuntuu osaavan asioita joita se ei oikeasti voi osata. Olen jo aika monta kertaa kysynyt kepolta että onko tämä opettanut jutun X koiralle kun se kerta toisensa jälkeen yllättää osaamisellaan asioissa jotka se näkee minun tietääkseni ensimmäistä kertaa. Tämänpäiväinen naminetsintä on tästä esimerkki. Olen aivan satunnaisesti käyttänyt etsi-sanaa jos olen tiputtanut jotain maahan. Kertoja on ollut ehkä jotain viiden kerran luokkaa eikä sanaa ole kertaakaan toisteltu. Voisi siis ajatella että se on yksi sana muiden höpöhöpötysten seassa. Tänään sitten otettiin ensimmäinen namien kotietsintä olohuoneessa ja heti kun annoin käskyn "etsi", Sheila veti nenän maahan ja lähti etsimään ympäri olohuonetta. Siis mitä?! Tämän piti olla ensimmäinen kerta jolloin pitäisi jotenkin opastaa pentua siihen mitä tämä leikki tarkoittaa ja miten sitä leikitään. Tää oli taas silleen "helppo juttu, missä namit?" Tämä yksittäinen esimerkki voisi olla sattumaa eikä asiakaan sinänsä vaikea ole, mutta kun näitä tulee sen kymmenen päivässä joka päivä, ei vain voi kuin ihmetellä tuon koiran loogista ajattelukykyä ja muistia. Joskus viikko sitten yksi sana sanottu ja se toimii sen mukaan viikkoa myöhemmin. Onks mulla bordercollie, vai?!
Mitä pentu sitten ei osaa? Tämä on kompakysymys, koska sillä ei oikeastaan ole mitään väliä jos arki toimii. Ei se osaa mitään jos vertaa vieressä olevaan Bellaan, joka on nähnyt tätä elämää muutaman päivän pidempään. Juttu onkin just siinä että se ei osaa.
Pentu ei osaa...
...vetää hihnassa
...haukkua ovikellolle
...ylipäätään haukkua millekään
...jäkättää vastaan minulle
...tehdä pahojaan tahallaan (vahinkoja sattuu jos hampaita kutittaa eikä luita ole just lähellä)
...tehdä temppuja ja käskyjä väärin
...kysyä "miksi?" kun pyydän siltä jotain
Tää just on hienoa. Kun on omistanut kaksi "käytettyä koiraa", eli ne ovat tulleet minun elämääni jo aikuisina, on niin upeaa kun ei tarvitse lähteä ensimmäisenä taistelemaan niitä muiden tekemiä virheitä vastaan. Siis eihän noidenkaan kanssa pelkkiä virheitä ole tehty, mutta on tosi paljon sellaisia juttuja joiden kanssa ei olisi ongelmia jos ne oltaisiin tehty alusta asti kunnolla. Vielä tulee sekin aika kun tuo tuosta kasvaa ja revin hiuksia päästäni kun minä olen tehnyt jonkun typerän mokan jota sitten korjailen myöhemmin. Ainakin silloin minulla on jonkinlainen ajatus siitä mistä tämä mahdollinen ongelma on saanut alkunsa ja on helpompi lähteä korjaamaan sitä. Tai sitten ei. Aika näyttää. Nyt mennään päivä kerrallaan ja opetellaan ja meillä on joka päivä vaan hauskempaa yhdessä. Mulla on maailman paras pentu.
Olen tarkoituksella vähän jarrutellut kaikenlaisten temppujen opettelua koska se lähtisi ihan lapasesta. Oikeasti. Osasyy sille miksi hankin borderocollien on juurikin se että sen kanssa voi opetella vaikka mitä tyhmää. Ja pennun ei vielä tarvitse lähteä ollenkaan siihen rumbaan mitä minä olen sen pään menoksi suunnitellut. Vaikka toisaalta, osaahan se jo ihan hirveästi asioita.
Sheila osaa ainakin...
...tule -käskyn
...mennään -käskyn
...ei -käskyn
...meeppä toiselle puolelle -käskyn (esim. mennyt minun takaani väärälle puolelle ja hihna menee minun jalkojeni takaa)
...odota käskyn, eli "pysähdy tai tule tänne, älä mene pidemmälle"
...nostaa tassua niin että mahan alle mennyt hihna menee taas suorana
...istua käskystä
...mennä maahan käskystä
...nousta seisomaan pienellä käsiavustuksella
...mennä ympäri käsiavustuksella molempiin suuntiin
...mennä kyljelle käsiavustuksella molempiin suuntiin
...antaa tassua (paitsi ettei olla tätä kauheasti harjoiteltu koska minusta se on täysin turha temppu)
...istua ja katsoa silmiin ennen ruokakupille menemistä
...käskyn "oma kuppi" joka tarkoittaa "pois toisen kupilta" tai "syöppä loppuun"
...etsi -käskyn
...irti -käskyn
...etsiytyä kohteeseen jota osoitetaan (hienosti sanottuna ymmärtää että kaikenlainen osoittelu tarkoittaa että siellä suunnassa on jotain)
...pyytää pihalle n. 95 % kerroista
...odottaa paikalla käskystä
...odottaa maassa/seisoen/istuen
...mennä etäpalkalle (namialusta)
...nukkumaan -käskyn (vaihtelevalla menestyksellä riippuen iltavillin voimakkuudesta)
...häkkiin -käskyn
...nousta seisomaan ympärikäännetyn kupin päälle niin että etutassut ovat kupin päällä
Jotkut se osaa paremmin, jotkut vaativat vielä paljon harjoittelemista. Mitään se ei osaa täydellisesti. Jätin nyt kirjoittamatta ne "kantaa lattiaharjaa" -jutut. Vaikka Sheila pitää niitä hurjan tärkeinä ja mielenkiintoisina, minä en katso niitä jostain syystä asioiksi jotka sen kuuluisi osata. Näiden lisäksi on liuta asioita joita se osaa mutta joita en nyt jaksa muistaa.
Tästä pääsenkin itse asiaan. Mitä pennun kuuluisi osata? Aika helposti tekisi mieli vastata että ei mitään. Se on pentu. Ja niinhän se onkin. Oikeasti minä en katso yhtään ainoaa asiaa jonka tuon ikäisen pennun olisi ihan pakko osata tosi hyvin. Noooo ehkä luoksetulo mutta sekään nyt ei vielä ole mikään pakko. Entä sitten jos se ei kerran tule luokse? Siinähän tietää sitten että jotain pitää korjata. Sen kanssa opetellaan kaikenlaisia asioita aika monta vuotta, ei niitä viikoissa opetella. Mutta normaalin, sujuvan elämän ja tulevaisuuden kannalta olisi tietysti hyvä jo tässä vaiheessa tehdä perusteet niille muutamille jutuille.
Olen huomannut että Sheilan päättelykyky on jotain aivan omaa luokkaansa verrattuna muihin koiriin joiden kanssa olen ollut tekemisissä. Se tuntuu osaavan asioita joita se ei oikeasti voi osata. Olen jo aika monta kertaa kysynyt kepolta että onko tämä opettanut jutun X koiralle kun se kerta toisensa jälkeen yllättää osaamisellaan asioissa jotka se näkee minun tietääkseni ensimmäistä kertaa. Tämänpäiväinen naminetsintä on tästä esimerkki. Olen aivan satunnaisesti käyttänyt etsi-sanaa jos olen tiputtanut jotain maahan. Kertoja on ollut ehkä jotain viiden kerran luokkaa eikä sanaa ole kertaakaan toisteltu. Voisi siis ajatella että se on yksi sana muiden höpöhöpötysten seassa. Tänään sitten otettiin ensimmäinen namien kotietsintä olohuoneessa ja heti kun annoin käskyn "etsi", Sheila veti nenän maahan ja lähti etsimään ympäri olohuonetta. Siis mitä?! Tämän piti olla ensimmäinen kerta jolloin pitäisi jotenkin opastaa pentua siihen mitä tämä leikki tarkoittaa ja miten sitä leikitään. Tää oli taas silleen "helppo juttu, missä namit?" Tämä yksittäinen esimerkki voisi olla sattumaa eikä asiakaan sinänsä vaikea ole, mutta kun näitä tulee sen kymmenen päivässä joka päivä, ei vain voi kuin ihmetellä tuon koiran loogista ajattelukykyä ja muistia. Joskus viikko sitten yksi sana sanottu ja se toimii sen mukaan viikkoa myöhemmin. Onks mulla bordercollie, vai?!
Mitä pentu sitten ei osaa? Tämä on kompakysymys, koska sillä ei oikeastaan ole mitään väliä jos arki toimii. Ei se osaa mitään jos vertaa vieressä olevaan Bellaan, joka on nähnyt tätä elämää muutaman päivän pidempään. Juttu onkin just siinä että se ei osaa.
Pentu ei osaa...
...vetää hihnassa
...haukkua ovikellolle
...ylipäätään haukkua millekään
...jäkättää vastaan minulle
...tehdä pahojaan tahallaan (vahinkoja sattuu jos hampaita kutittaa eikä luita ole just lähellä)
...tehdä temppuja ja käskyjä väärin
...kysyä "miksi?" kun pyydän siltä jotain
Tää just on hienoa. Kun on omistanut kaksi "käytettyä koiraa", eli ne ovat tulleet minun elämääni jo aikuisina, on niin upeaa kun ei tarvitse lähteä ensimmäisenä taistelemaan niitä muiden tekemiä virheitä vastaan. Siis eihän noidenkaan kanssa pelkkiä virheitä ole tehty, mutta on tosi paljon sellaisia juttuja joiden kanssa ei olisi ongelmia jos ne oltaisiin tehty alusta asti kunnolla. Vielä tulee sekin aika kun tuo tuosta kasvaa ja revin hiuksia päästäni kun minä olen tehnyt jonkun typerän mokan jota sitten korjailen myöhemmin. Ainakin silloin minulla on jonkinlainen ajatus siitä mistä tämä mahdollinen ongelma on saanut alkunsa ja on helpompi lähteä korjaamaan sitä. Tai sitten ei. Aika näyttää. Nyt mennään päivä kerrallaan ja opetellaan ja meillä on joka päivä vaan hauskempaa yhdessä. Mulla on maailman paras pentu.
Kommentit