Pentu kasvaa ihan hurjaa vauhtia. Tuntuu että viimeksi kirjoittamani "luoksetulo-ongelma" olisi muisto vain joka tapahtui monta monta kuukautta sitten. Ollaan tehty, näetty ja koettu jo niin paljon kaikkea. Joka päivä Sheila kertoo minulle uusia juttuja ja minä yritän vastata omalta osaltani kertomalla sille uusia juttuja. Luoksetulo ei ole ollut ongelma tuon yhden lällättelyn jälkeen ja koitetaan pitää se sellaisena jatkossakin. Nyt on tullut uutena juttuna hihnassa ajoittain vetäminen jonka kanssa ollaan lähdetty tekemään töitä. Kaikkia kivoja juttuja kohti vedetään, kuten lapsia. Lapset on IHANIA!!!
Ollaan nähnyt paljon kavereita viimeaikoina. Käytiin Jyväskylässä moikkaamassa siskon koiria ja siellä puolivuotias mustaterrieri Nuppu emännöi yhdessä kiharakarvainen noutaja Taimin kanssa paria leikintäyteistä päivää. Ensimmäinen bussimatka meni tosi hyvin. Bussiin nouseminen jännitti vähän mutta kun tuuppasin ensimmäiselle portaalle niin sen jälkeen Sheila totesi että "ihan helppo juttu". Olen vähän siitä tyhmä omistaja etten viitsi paapoa ja sylitellä pentua tuollaisissa tilanteissa. On sillä omatkin jalat.
 |
| Ensin olin silleen... |
 |
| Sit olin niinku... |
 |
| Sit olinkin jo ihan että... |
Olin nähnyt Sheilan jo niin monen koiran kanssa että tiesin jo vähän mitä odottaa. Pentu pärjää kyllä kunhan annan mahdollisuuden tulla piiloon jalkojen taakse jos jännittää liikaa. Vähän se eteisessä kurkisteli aluksi kun oli kaksi isoa, mustaa koiraa vastassa mutta eipä tuota montaa sekuntia kestänyt. Lopulta leikeistä ei sitten tullutkaan loppua kun molemmat pennut olivat sitä mieltä että taivas on tullut maan päälle kun on vihdoin kaveri jonka kanssa leikit eivät lopu kesken.
Kotimatkalla pentu oli sen näköinen kuin olisi aina bussilla matkustanut. Kiipesi samantien kyytiin itse, moikkasi kuskin ja meni istumaan ja odottamaan ensimmäisen penkkirivin jalkatilaan. Opetan varmaankin Sheilan matkustamaan jalkatilassa, mutta nyt ei vielä ollut sen opettelemisen aika koska pelkäsin että heiluvassa ja pomppuisessa bussissa tulee oksennus ja joutuisin siivoamaan sitä lattialta. Penkillä oli lasten sänkyyn tarkoitettu, vedenkestävä alunen joka oli paljon helpompi siivota. Oksennusta ei tullut, mutta nämä pari ensimmäistä matkaa siis matkustettiin penkillä. Ihana kuski päästi meidät vielä Jämsässä jaloittelemaan niin että pentu sai käydä pissalla. <3 p="">
Tampereen bussiasemalla kepo kurvasi autolla hakemaan meitä ja siitä viimeistään huomasi että kotonakin on kiva olla, että pentu yritti ensimmäistä kertaa itse kiivetä autoon. Tähän asti se on mieluummin karttanut auton lähelle menemistä tai ainakin se on pitänyt sinne nostaa. Hyvä olla kotona taas.
Kommentit