Meillä juostaan
Kävimme tänään Bellan kanssa silmä- ja polvitarkastuksessa. Viime tekstissä mainitsemani jalan nostelun takia olin etukäteen jo vähän huolissani että mitä tulokseksi tulisi. Tulokseksi tuli kuitenkin nollat polvista ja terveet silmät, eli se huoli on ainakin ohi. Kysyin lääkäriltä samalla mistä jalan nostelu voisi johtua jos kerran polvista ei ole kyse ja hän totesi että todennäköisesti on vain pikkukoiran tapa. Jos koira osoittaisi kipuilun merkkejä, olisi hyvä lähteä tutkimaan esimerkiksi legg-perthesin mahdollisuutta, mutta ei tuo kyllä ole vähimmässäkään määrin kipeän oloinen.
Bella päätti myöskin aloittaa juoksunsa tänään. Oli siis aika miettiä kumpi koira lähtee lomailemaan jonnekin toisaalle. Ajattelin Bellan viedä siskolleni Jyväskylään mutta onneksi täällä asuva ystäväni sanoi että voisi ottaa koiran. Siispä minä voin nähdä koiraa koska haluan eikä välimatka ole liian pitkä. Nyt vain pitäisi miettiä että mitähän tarvitsevat niiden parin viikon aikana kun koira siellä on.
Bella on tämän päivän ollut rauhallinen, joka ei ole ollenkaan neidin tapaista. Pistän tämän kyllä hormonien piikkiin. Täytyy vain toivoa että sama rauhallisuus säilyy myös hoitopaikassa, koska tuo nelikiloinen voi olla melkoinen riiviö kun sille päälle sattuu. Pääsevät sitten hoitotäti ja setä vähän helpommalla jos koira olisi vähän rauhallisempi.
Juoksujen alkaminen tarkoittaa myös sitä että ainakin kerta tai pari jää väliin alkeiskurssista. Ensimmäiselle teoriatunnille pääsen kyllä koska koiraa ei tarvita mutta näin taitaa käydä että uroksia säästelläkseni seuraava kerta joudutaan jättämään välistä. Täytyy osallistua sitten vain kuunteluoppilaana ja yrittää vaikka sitten Bella hakea omatoimitreeneihin kaverin luota. Harkitsin kyllä Pörrinkin antamista johonkin, mutta tuo pieni on niin paljon helpompi laittaa hoitoon. Vaikka Pörri on kyllä muuten helpompi hoidokki, se on rauhallisempi eikä vaadi kovinkaan pitkiä lenkkejä tai muuta aktiviteettia pysyäkseen tyytyväisenä. Mutta kokonsa puolesta Bella on vain niin kätevä.
Noh, saahan niitä koiria vaikka sitten vaihdettua jos Bellan jousitettu takapää ja hyrrämäinen olemus alkavat käydä liiallisuuksiin.
Bella päätti myöskin aloittaa juoksunsa tänään. Oli siis aika miettiä kumpi koira lähtee lomailemaan jonnekin toisaalle. Ajattelin Bellan viedä siskolleni Jyväskylään mutta onneksi täällä asuva ystäväni sanoi että voisi ottaa koiran. Siispä minä voin nähdä koiraa koska haluan eikä välimatka ole liian pitkä. Nyt vain pitäisi miettiä että mitähän tarvitsevat niiden parin viikon aikana kun koira siellä on.
Bella on tämän päivän ollut rauhallinen, joka ei ole ollenkaan neidin tapaista. Pistän tämän kyllä hormonien piikkiin. Täytyy vain toivoa että sama rauhallisuus säilyy myös hoitopaikassa, koska tuo nelikiloinen voi olla melkoinen riiviö kun sille päälle sattuu. Pääsevät sitten hoitotäti ja setä vähän helpommalla jos koira olisi vähän rauhallisempi.
Juoksujen alkaminen tarkoittaa myös sitä että ainakin kerta tai pari jää väliin alkeiskurssista. Ensimmäiselle teoriatunnille pääsen kyllä koska koiraa ei tarvita mutta näin taitaa käydä että uroksia säästelläkseni seuraava kerta joudutaan jättämään välistä. Täytyy osallistua sitten vain kuunteluoppilaana ja yrittää vaikka sitten Bella hakea omatoimitreeneihin kaverin luota. Harkitsin kyllä Pörrinkin antamista johonkin, mutta tuo pieni on niin paljon helpompi laittaa hoitoon. Vaikka Pörri on kyllä muuten helpompi hoidokki, se on rauhallisempi eikä vaadi kovinkaan pitkiä lenkkejä tai muuta aktiviteettia pysyäkseen tyytyväisenä. Mutta kokonsa puolesta Bella on vain niin kätevä.
Noh, saahan niitä koiria vaikka sitten vaihdettua jos Bellan jousitettu takapää ja hyrrämäinen olemus alkavat käydä liiallisuuksiin.
Kommentit