Pentusuunnitelmia
Nyt se sitten on virallista. Meille voi tulla toinen koira. Olin pitkään sitä mieltä etten halua kahta koiraa yhtäaikaa ihan käytännön syistä, mutta mitä pidemmälle aika meni, sitä enemmän kyseenalaistin tätä asiaa. Miksei muka voisi? Meillä on tilaa, meillä on iso auto, meillä on tosi hyvät lenkkeilymahdollisuudet, kaksi ihmistä joilla varmasti on aikaa puuhata ja vanhempi koira tulee kaikkien kanssa toimeen. Joten muistuttakaas minulle vielä kerran miksei meille muka voisi tulla toista? Myöskin tuo miehenpuoli on alkanut lämmetä kovasti ajatukselle ja tuli jopa minun kanssani tapaamaan yhtä kasvattajaa. Aika suuri harppaus ihmiseltä jonka mielestä on täyttä ajantuhlausta haastatella eri kasvattajia ja tavata eri koiria. Rotu on hänenkin mielestään oikein hyvä, joten nyt alkaa jo vähän olemaan oikeasti sellainen fiilis että tämä voisi hyvinkin onnistua.
Kyseinen kasvattaja vaikutti tosi hyvältä ja ehdottomasti sellaiselta jonka kanssa haluaisin olla tekemisissä. Myöskin yhdistelmä josta pentuja olisi tulossa, on mieleeni. Loppu onkin sitten aivan muista asioista kiinni kuin minusta itsestäni. Olisi kyllä aivan mahtavaa jos kaikki menisi hyvin ja meillä olisi jonkin ajan päästä pentu. On sitä kyllä jo odotettukin!
Olemme kotona alkaneet jo omalla tavallamme valmistautua pennun mahdolliseen tuloon. Olen enemmän kuin tietoinen siitä että olen ottamassa vaativaa rotua itselleni, joten olen myöskin alkanut itseäni valmentaa tulevaa varten. Lenkkien pituudet ovat kasvaneet selvästi ja vaihtelevuutta on tullut paljon. Pörri juoksee nyt paljon enemmän täysin vapaana ja olen alkanut tosissani ottamaan selvää mihin tuo koira oikein pystyy. Koska tarkoitus on ottaa agilitykoira, olen alkanut kehittää myöskin omaa kuntoani jotta pystyn tarjoamaan varmasti koiralle tarvittavan määrän liikuntaa ja pysyisin sen perässä. Painoa on minulta tippunut nyt 8 kiloa ja se jatkaa tippumistaan. Voisin kuvitella että kesään mennessä sekä minä että koira olemme kuin uusia ja valmiita mihin tahansa haasteeseen. Pörri tuntuu heränneen talvilevolta kun on saanut enemmän aktivointia ja on nyt paljon paremmassa kunnossa. Välillä Pörrin paino pääsi vähän nousemaan, ei lihavuuteen asti mutta sen verran että oli varaa vähentää, mutta nyt se alkaa olla aika timmissä kunnossa taas.
Tuossa kuukausi-pari sitten päätin tehdä Pörrillä ruokakokeilun ja tilasin "ihan vaan jotain" ruokaa. Ajattelin että kyllähän tuo nyt elää vaikka pienillä kivillä, kuten tähänkin asti. Tilasin Royal Caninin nimeä kantavaa ruokaa netistä tietoisena siitä että kyseinen ruoka ei ollut sitä kaikista laadukkainta. Myöhemmin selvisikin ettei kyseisellä ruualla ole yhtään mitään tekemistä Royal Caninin kanssa, vain nimi oli otettu käyttöön. Epäilin tätä jo ostohetkellä. Ei mennyt kuin viikko ruuan vaihtumisesta kun Pörri alkoi varastaa ruokaa. Jotain mitä se ei ole koskaan aiemmin tehnyt. Parin viikon sisällä se alkoi kaivella roskiksia. Ulostetta tuli hieman enemmän kuin ennen ja useammin lenkin aikana. Koira oli levoton ja vinkui. Anaalirauhaset tukkeutuivat. En ole koskaan nähnyt tuon koiran menevän niin sekaisin jostain ruuasta. Tähän asti sille on voinut syöttää ihan mitä tahansa ilman ongelmia. Ruoka meni vaihtoon ja nyt uppoaa Golden Eaglen Senior Holistic ilman minkäänlaisia ongelmia. Ruuan varastelu loppui kuin seinään, samoin roskisten tonkiminen. Kakkaa tulee taas normaalisti. Olen vain kiukkuinen itselleni että lähdin kokeilemaan jotain tuollaista. No, tästä viisastuneena...
Pörri nauttii nyt saamastaan huomiosta. Ainoa asia mistä tuo koira tykkää enemmän kuin ruuasta ovat hajut. Ja hajujen edelle menee vauhti, joten ollaan taas crossailtu välillä. Treenasin itse juoksumatolla tuossa muutama kuukausi sitten että pystyisin juoksemaan pidempiä matkoja, mutta tämän keskeytti ikävästi selkäkipu joka veti minut yli kuukaudeksi liikuntakieltoon. Vasta nyt kun kipuja ei ole pariin-kolmeen viikkoon ollut, olen uskaltanut taas juosta vähän. Mennään vielä aika lyhyitä matkoja ja vauhtia säästellen, mutta Pörri tykkää vetämisestä kuin hullu puurosta. Itse tarvitsisin kunnon juoksuvyön. Täytyy hankkia sekin kun tuossa ehtii.
Ihan paras uutinen oli kun kesällä käyttämämme metsäreitti oli muutettu moottorikelkkatieksi. Se tarkoittaa sitä ettei tarvitse rämpiä umpimetsässä vaan pääsee siistiä tietä pitkin. Kyseisellä reitillä ei ole näkynyt muiden koirien tai ihmisten jälkiä ja kelkkojakin menee harvakseltaan, joten hyvältä näyttää. Kun näin talvisin ei noita reittejä liikaa ole joilla voi koiraa pitää huoletta vapaana, tällaiset reitit ovat kyllä tervetulleita.
Kyseinen kasvattaja vaikutti tosi hyvältä ja ehdottomasti sellaiselta jonka kanssa haluaisin olla tekemisissä. Myöskin yhdistelmä josta pentuja olisi tulossa, on mieleeni. Loppu onkin sitten aivan muista asioista kiinni kuin minusta itsestäni. Olisi kyllä aivan mahtavaa jos kaikki menisi hyvin ja meillä olisi jonkin ajan päästä pentu. On sitä kyllä jo odotettukin!
Olemme kotona alkaneet jo omalla tavallamme valmistautua pennun mahdolliseen tuloon. Olen enemmän kuin tietoinen siitä että olen ottamassa vaativaa rotua itselleni, joten olen myöskin alkanut itseäni valmentaa tulevaa varten. Lenkkien pituudet ovat kasvaneet selvästi ja vaihtelevuutta on tullut paljon. Pörri juoksee nyt paljon enemmän täysin vapaana ja olen alkanut tosissani ottamaan selvää mihin tuo koira oikein pystyy. Koska tarkoitus on ottaa agilitykoira, olen alkanut kehittää myöskin omaa kuntoani jotta pystyn tarjoamaan varmasti koiralle tarvittavan määrän liikuntaa ja pysyisin sen perässä. Painoa on minulta tippunut nyt 8 kiloa ja se jatkaa tippumistaan. Voisin kuvitella että kesään mennessä sekä minä että koira olemme kuin uusia ja valmiita mihin tahansa haasteeseen. Pörri tuntuu heränneen talvilevolta kun on saanut enemmän aktivointia ja on nyt paljon paremmassa kunnossa. Välillä Pörrin paino pääsi vähän nousemaan, ei lihavuuteen asti mutta sen verran että oli varaa vähentää, mutta nyt se alkaa olla aika timmissä kunnossa taas.
Tuossa kuukausi-pari sitten päätin tehdä Pörrillä ruokakokeilun ja tilasin "ihan vaan jotain" ruokaa. Ajattelin että kyllähän tuo nyt elää vaikka pienillä kivillä, kuten tähänkin asti. Tilasin Royal Caninin nimeä kantavaa ruokaa netistä tietoisena siitä että kyseinen ruoka ei ollut sitä kaikista laadukkainta. Myöhemmin selvisikin ettei kyseisellä ruualla ole yhtään mitään tekemistä Royal Caninin kanssa, vain nimi oli otettu käyttöön. Epäilin tätä jo ostohetkellä. Ei mennyt kuin viikko ruuan vaihtumisesta kun Pörri alkoi varastaa ruokaa. Jotain mitä se ei ole koskaan aiemmin tehnyt. Parin viikon sisällä se alkoi kaivella roskiksia. Ulostetta tuli hieman enemmän kuin ennen ja useammin lenkin aikana. Koira oli levoton ja vinkui. Anaalirauhaset tukkeutuivat. En ole koskaan nähnyt tuon koiran menevän niin sekaisin jostain ruuasta. Tähän asti sille on voinut syöttää ihan mitä tahansa ilman ongelmia. Ruoka meni vaihtoon ja nyt uppoaa Golden Eaglen Senior Holistic ilman minkäänlaisia ongelmia. Ruuan varastelu loppui kuin seinään, samoin roskisten tonkiminen. Kakkaa tulee taas normaalisti. Olen vain kiukkuinen itselleni että lähdin kokeilemaan jotain tuollaista. No, tästä viisastuneena...
Pörri nauttii nyt saamastaan huomiosta. Ainoa asia mistä tuo koira tykkää enemmän kuin ruuasta ovat hajut. Ja hajujen edelle menee vauhti, joten ollaan taas crossailtu välillä. Treenasin itse juoksumatolla tuossa muutama kuukausi sitten että pystyisin juoksemaan pidempiä matkoja, mutta tämän keskeytti ikävästi selkäkipu joka veti minut yli kuukaudeksi liikuntakieltoon. Vasta nyt kun kipuja ei ole pariin-kolmeen viikkoon ollut, olen uskaltanut taas juosta vähän. Mennään vielä aika lyhyitä matkoja ja vauhtia säästellen, mutta Pörri tykkää vetämisestä kuin hullu puurosta. Itse tarvitsisin kunnon juoksuvyön. Täytyy hankkia sekin kun tuossa ehtii.
Ihan paras uutinen oli kun kesällä käyttämämme metsäreitti oli muutettu moottorikelkkatieksi. Se tarkoittaa sitä ettei tarvitse rämpiä umpimetsässä vaan pääsee siistiä tietä pitkin. Kyseisellä reitillä ei ole näkynyt muiden koirien tai ihmisten jälkiä ja kelkkojakin menee harvakseltaan, joten hyvältä näyttää. Kun näin talvisin ei noita reittejä liikaa ole joilla voi koiraa pitää huoletta vapaana, tällaiset reitit ovat kyllä tervetulleita.
Kommentit