Bordercollieita katsomassa

Yritän kirjoittaa jotain vaikka pää tuntuu olevan yhtä mössöä helteen takia. Tänään oli melko tapahtumarikas päivä! Kävin tänään Lempäälässä tutustumassa aivan uuteen rotuun kun sain kutsun kasvattajan luo katsomaan neljää bordercollieta. Hieman jännitti lähteä, sillä en bortsuista ihan hirveästi vielä tiedä ja olin jo aivan varma että kyselen kaikkea tyhmää. Mutta hyvinhän se meni! Helle tosiaan hieman verotti omia voimia ja loppuvaiheessa päässä vain surisi kun olisi pitänyt kysellä.

Kuvassa on Tomu, jonka kautta pääsin aika hyvin sisälle rodun hyviin puoliin. Tomu oli rauhallinen, ystävällinen ja sosiaalinen narttu ja ainakin omistajan sanojen mukaan helppo kotikoira ja mukava harrastuskoira. Ainakin rapsutukset kelpasivat tälle tytölle! Siinä tuntui olevan kaikkia niitä piirteitä joita koiralta etsin! Pääsin myös näkemään Tomun suorituksen TOKO:n alokasluokassa ja siitäkin sai ihan hyvän kuvan harrastuspuolesta. Tomu oikeastaan edustaa juuri sen tyyppistä koiraa josta minä pidän. Hieman enemmänkin potkua saisi koirassa olla, mutta kyllä se vaikutti niin joka paikan koiralta että jäi oikein hyvä mieli.

Myöskin oli hauska nähdä niin eri tyylisiä koiria samalla kertaa. Roihusta (kuvassa) löytyi sitä "potkua" sitten enemmänkin ja kaikesta näki että se oli paljon kovempi luonteeltaan kuin muut. Kovuushan ei ole lainkaan huono juttu, mutta sitäkin voi olla liikaa. Näin parin liikkeen verran myös Roihun tokoilua ja hienostihan se toimi helteestä huolimatta. Kummastakin koirasta jäi mieleen sellainen tietynlainen varmuus ja rohkeus. Kaksi muuta koiraa oli myös tietty mukana touhuissa, mutta niihin pääsin vähemmän tutustumaan. Perheen vanhempi koira, Beda, oli kyllä melkoisen hauska ilmestys ajellussa turkissaan ja häntätupsuineen. Ja Tuittu oli aivan valtavan kaunis, sellainen pikkuinen mustavalkoinen tyttö joka pysyi mieluummin hieman sivussa kuin tunki syliin.

Tuon käynnin jälkeen jäi kyllä todella hyvä kuva rodusta! Kaikki koirat olivat omanlaisiaan, mutta kaikista oikein paistoi ystävällisyys. Olen hyvin vähän aikaa vasta tätä rotua katsellut ja ylipäätään rotuun ihastuminen sattui aivan yhtäkkiä. Mutta alun epäilyt rodun (liiallisesta) vaikeudesta ovat kyllä hyvin karisseet. Saattaa siis hyvinkin olla että seuraavaksi meille tulee pieni ja suloinen bortsunpentu josta minä sitten vihdoin saisin sen kauan kaipaamani harrastuskoiran. Kiitoksia valtavasti Päkäpaimenen kennelille että pääsin katsomaan näitä ihania otuksia. Tulen varmasti olemaan yhteydessä jatkossakin!

Ja mitäpä olisi bordercollie ilman lampaita? Hauskoja otuksia nämäkin. En edes muista koska viimeksi olen lampaita näin läheltä nähnyt. Kyllä sitä vain maalla on mukavaa kun kaikenlaisia ötököitä saa sinne otettua.

Kotimatkalla törmäsin harvinaiseen näkyyn kun lauma sorsia taapersi yhtäkkiä tien yli ja jäi polun viereen syömään metsäkasvien osia. Vain parin metrin päästä kuvasin sorsien puuhasteluita.

Kotiin tultuani sain harvinaisen iloisen vastaanoton. Sain Pörrin kiinni hirveästä nuuskimisesta ja koira oikein säikähti kun hiivin sen taakse ja kysyin mikä oli niin kiinnostava haju. Pitkän aikaa se seurasi perässä vaatteitani nuuskien ja rauhoittui vasta kun vaihdoin ne. Luulen että Pörri olisi ollut aivan onnellinen myös jos olisi päässyt katsomassa tyttöjä. ;)