Palkitsemista

Tänään aloitimme aktivoinninpalauttamisoperaation keksimällä uusia palkitsemistapoja. Pörri on onneksi erittäin perso herkuille, joten kouluttaminen on jo sen vuoksi ollut aina helppoa. Tänään en ottanut herkkuja esille lainkaan, vaan koetin pärjätä pelkillä leluilla ja muilla palkkioilla.

Sanalliset kehut toimivat aina. Koira tietää selkeästi mitä "hyvä" tarkoittaa ja on iloinen suorituksensa onnistumisesta. On silti varmasti selvää, että pelkät kehut eivät varmasti jaksa innostaa kovin kauaa joten jotain muutakin on oltava kannustimena. Sama pätee ihan perus rapsuttamiseen. Se toimii aikansa, mutta ei loputtomiin.

Tempuistakin löytyy yksi lemppari, joka voisi jopa toimia pienenä palkintona. Koira rakastaa mennä ympäri! Se pitää siitä jopa niin paljon, että temppu voisi toimia pienenä palkintona onnistuneesta suorituksesta yhdessä kehujen kera.

Jo heti alkumetreillä oli selvää ettei koira ole pallohullu, ainakaan tennispallojen suhteen. Se innostuu kyllä pallosta hetkellisesti, muttei muutaman sekunnin jälkeen enää ollut kiinnostunut siitä. Tennispalloa voitaisiin käyttää pikkupalkkiona, mutta vahvempiakin löytyy.

Aavistuksen isompi pallo tuntuu olevan kiinnostavampi. Kerran koira on jalkapalloperheeseen tullut, sen kanssa on pienestä pitäen pelattu jalkapallon versiota, jossa ihminen harhauttelee koiraa pallon kanssa ja koira yrittää saada palloa pois. Tämä toimii paljon parempana palkitsemismuotona kuin tennispallon heittely, mutta ei yhtä hyvänä kuin makupalat.

Seuraavana kokeilin koiran taistelunhalua. Otin esille käsipyyhkeen ja vedin sitä pitkin lattiaa. Koira kyllä innostui leikistä mahdottoman paljon, mutta ei räsyn takia. Koira riehui ja suorastaan nauroi leikkiessään, mutta minkäänlaista vetohalua ei ollut havaittavissa eikä koira edes houkuttelemalla ottanut räsyä suuhunsa. Vasta kun heitin räsyn ilmaan, koira nappasi sen suuhunsa, kantoi pari metriä minusta poispäin ja tiputti sitten maahan.

Taisteluleikistä keksin kyllä teholtaan miltei makupalaa vastaavan leikin. Pörri rakastaa painimista! Mikään ei ole yhtä hauskaa kuin remuta jonkun kanssa! Unohdetaan räsyt, lelut ja pallot! Ihminen on itsessään paras leikkikaveri! Oli paini sitten pystypainia tai yhdessä maatasossa tapahtuvaa kunnon selätyspainia (tai "kyletyspainia" joka päättyy siihen että koira on kyljellään ja ihminen rapsuttaa sitä mahasta), se on varmasti maailman hauskinta puuhaa!

En tälle päivälle saanut muita herkuttomia palkitsemistapoja laitettua, mutta myöhemmin niitä ehkä tulee paljonkin lisää.

Herkuista parhaiten ovat toimineet nakit. Ne ovat hyviä jo sen vuoksi että ne on helppo pilkkoa palasiksi ja heitellä koiralle ja maistuvuudeltaan ne ovat ylivoimaisia. Lihapullat tulevat hyvänä kakkosena, mutta niiden ongelma on niiden rakenne. Ne hajoavat rankemmassa käytössä ja lihapullatahna leviää ikävästi taskunpohjalle. Jos maksalaatikkoa saisi nappulamuodossa, se olisi ehdoton ykkönen, mutta nykyisessä muodossaan se on aivan liian vaikea käsiteltävä.

Olen vain hyvin harvoin käyttänyt kaupasta ostettavia koiranherkkuja palkkiona. Nakkeja nyt vain sattuu olemaan kaapissa useammin ja ne ovat varmempia palkkioita kuin monet kaupasta ostettavat kuivat namit. Myös joskus olen antanut koiran ruuan sille palkintoina, mutta tämä on harvemmin käytetty keino.

Kommentit

Suositut tekstit